Aurinkoihottuma

Kevätaurinko saa monen ihon reagoimaan – ja myös kemikaalit ja lääkeaineet voivat herkistää UV-säteilylle. Aurinkoihottuman monenlaiset oireet kannattaa tunnistaa ja hoitaa ihottumaa oikeilla tuotteilla.

Pitkän talven jälkeen keväinen aurinko tuntuu ihanalta, mutta iholla se voi näkyä ikävänä reaktiona: aurinkoihottumana, jonka toinen nimitys on valoihottuma. Keväisellä iholla oireilee tyypillisesti aurinkoihottuman yleisin muoto eli monimuotoinen valoihottuma, josta kärsii jossain vaiheessa noin 20 prosenttia suomalaisista. Aiheuttajana on silmälle näkymätön UV-säteily.

Monimuotoista aurinkoihottumaa voi esiintyä lapsillakin, mutta usein ihottuma alkaa vaivata nuorena aikuisena – ja iän myötä se saattaa helpottaa. Naisilla monimuotoinen aurinkoihottuma on yleisempi kuin miehillä. Tyypilliset aurinkoihottuman oireet ovat kutina, punoitus ja näppylät.

Mistä monimuotoisen aurinkoihottuman tunnistaa?

”Oireet ilmaantuvat yleensä muutaman tunnin viiveellä auringolle altistuneille alueille: on voimakasta kutinaa ja punoittavaa, näppyläistä, pieniläiskäistä tai jopa rakkulaista ihottumaa”, kertoo apteekkifarmaseutti Niina Sundell. Kun altistuneen ihon suojaa auringolta, se yleensä rauhoittuu muutamassa päivässä. ”Pohjoismaissa ei ole jatkuvaa aurinkoaltistusta, eli oireita tulee tyypillisesti keväällä ja alkukesästä. Ihossa tapahtuu karaistumista kesän aikana, mutta oireet voivat tulla taas seuraavana keväänä”, Sundell sanoo.

Aurinkoihottuman monet muodot

Harvinaisempia aurinkoihottuman muotoja ovat valonokkosihottuma ja krooninen aktiininen dermatiitti, joita voi aiheuttaa UV-säteilyn lisäksi myös näkyvä valo. ”Valonokkosihottumassa ilmestyy kutinaa ja nokkospaukamia hyvin nopeasti auringolle altistumisen jälkeen”, Sundell kertoo. Krooninen aktiininen dermatiitti on usein iäkkäiden miesten vaiva, ja siinä auringolle altistunut iho voi vähitellen paksuuntua ja ihottuma muuttua ympärivuotiseksi ja levitä laajemmalle.

Valokosketusihottumat aiheutuvat valon ja iholle joutuneen kemikaalin – esimerkiksi tietyn tyyppisen aurinkorasvan tai hajusteen – yhteisvaikutuksesta. Kasveista, kuten sitruksista ja selleristä, erittyvien kemikaalien ja auringon yhteisvaikutuksesta syntyvä ihottuma on nimeltään fytofotodermatiitti, ja siinä kehittyy yleensä viiveellä rakkulainen, juovainen ihorektio.

Aurinko ja lääkkeet – voiko lääkitys herkistää UV-säteilylle?

Kun ihottuma aiheutuu ulkoisesti tai sisäisesti käytetyn lääkkeen ja auringon yhteisvaikutuksesta puhutaan valolääkeihottumasta. ”Fototoksinen reaktio on yleisempi, ja sen aiheuttaa useimmiten sisäisesti käytetty lääke. Oire tulee yleensä jo lääkityksen alussa: se on auringonpolttaman kaltainen ja rajoittuu valoalueelle”, Sundell kertoo.

Iholle annosteltavat lääkkeet voivat aiheuttaa valoallergisen reaktion, joka yleensä ilmaantuu vasta pitkään jatkuneen lääkityksen yhteydessä. Oireena on punoittava, voimakkaasti kutiseva, yleensä ekseeman kaltainen ihottuma, joka ulottuu myös valoalueen ulkopuolelle.

Oireita aiheuttava lääke voi olla syytä vaihtaa toiseen. Jos olet epävarma siitä, herkistääkö lääkityksesi auringonvalolle, kysy asiasta apteekista tai lääkäriltä. Lue aina lääkkeen pakkausseloste.

Jutun lopussa on listaus tyypillisistä valolle herkistävistä lääkeaineista, jotka voivat aiheuttaa valolääkeihottumaa – kyse voi kuitenkin olla harvinaisesta haittavaikutuksesta.

Aurinkoihottuma – miten hoidetaan?

Monimuotoisen valoihottuman oireita voi helpottaa itsehoitotuotteista kortisonivoiteilla ja antihistamiineilla. Jos oireet ovat voimakkaita tai eivät rauhoitu kesän edetessä, lääkäri voi määrätä voimakkaampia paikallisia tai suun kautta otettavia kortisonivalmisteita. Joskus voidaan myös antaa siedätyksenä valohoitoja. Sundellin mukaan fytofotodermatiitti on melko helppo tunnistaa, jos oireet osaa liittää altisteeseen. Hoitoon riittää yleensä itsehoito kortisonivoiteella ja kosteilla kääreillä. Voimakkaammissa oireissa tai jos oireet ovat laajalla ihoalueella on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Harvinaisempien aurinkoihottumien kohdalla lääkärillä käynti on aina tarpeen. ”Toki myös esimerkiksi valonokkosihottumaa on mahdollista hoitaa antihistamiinilla lääkärikäyntiä odotellessa”, Sundell toteaa.

Muista aurinkorasva – ja käytä sitä riittävästi!

Varmimmin aurinkoihottumaa voi ehkäistä ja oireita helpottaa suojaamalla ihon vaatteilla tai aurinkorasvalla. UV-säteily on voimakkaimmillaan keskipäivällä, eli silloin auringossa oleskelua kannattaa välttää. ”Aurinkorasvasta kannattaa heti valita korkeamman suojan tuote. SPF-merkintä kertoo vain UVB-suojan tason, mutta myös UVA-säteily aiheuttaa oireita. Apteekista voi kysyä tuotteista, joissa UVA-suojankin taso on erityisen korkea”, farmaseutti Sundell sanoo.

”Rasvaa pitää lisätä iholle riittävän usein ja riittävän iso määrä, jotta suojateho on se, mikä on luvattu. Kesän aikana aikuisella pitäisi kulua useampi tuubi aurinkosuojavoidetta.” UV-säteilyltä suojautuminen on aina tärkeää valoihottuman ohella erityisesti ihon palamisen välttämiseksi. Myös jotkut ihosairaudet, kuten ruusufinni ja huuliherpes, voivat pahentua UV-säteilystä. Vaatetuksella voi myös suojautua hyvin liialliselta auringolta.

Ohessa on listaus tyypillisistä valolle herkistävistä lääkeaineista, jotka voivat aiheuttaa valolääkeihottumaa. Kyse voi kuitenkin olla harvinaisesta haittavaikutuksesta.

Lähde: itsehoitoapteekki.fi

Alkuperäinen teksti: Sanna Jäppinen (tekstiä muokattu)

Lähteenä käytetty myös: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00204